Muista, ettei vaihtaa saa, jos alkaa kaduttaa

"Millä hinnalla mut viereesi saat?
En mä pyydä liikoja.
Pyydän palan taivasta,
ja pari suudelmaa.


En anna takuita, nyt riskillä vaan.
Rakkaus saattaa satuttaa.
Muista, ettei vaihtaa saa,
jos alkaa kaduttaa.
Vie mut kotiin.

Vie mut kotiin uudelleen,
laita mun pää ja sydän paikoilleen.
Koske mua niin, etten voi enää unohtaa,
kuka on se joka minut omistaa.

Ja mä teen parhaani ja enemmänkin,
et sä et pety milloinkaan,
vannon sen.
Sä korjasit mut taas."

Tällä hetkellä kolahtaa tuon kappaleen sanat todella syvälle sydämeen, varsinkin tuo kohta. Onneksi rakkaani haluaa yrittää saada suhteemme raiteilleen aseksuaalisuudestani huolimatta. Olemme olleet yli kolme vuotta parisuhteessa ja kaksi kuukautta kihloissa (menimme kolmevuotispäivänämme). 

   Hän on aivan uskomattoman ihana: tukenut minua aina ongelmieni kanssa ja nyt, kun tiedostan olevani aseksuaali, hän haluaa seisoa vierelläni, vaikka se tarkoittaakin kompromissien tekemist suuntaan ja toiseen. Rakastan häntä aivan järjettömän paljon, en halua, että suhteemme kaatuu siihen, että olen vihdoinkin löytänyt termin ongelmilleni.

Ei se voi kaatua,

ei saa,

eihän?